Pikainen kuulumispäivitys!

Moikka!

Joulu on jo ovella, ja joulun erikoispostauksista ei ole tietoakaan. Nyt taitaa käydä niin, että sitä ei tänä vuonna ollenkaan tule. Mökölle ja kavereille kuuluu ihan hyvää. Nyt ollaan jonkin verran käyty poneja hoitamassa. Möksötin on kasvattanut sellaisen turjakekarvan, ettei mitään rajaa. Varsan tukka on kasvanut, ja silläkin on valtavasti karvaa.

Varsa on jo tosi iso poika, ja ilmeisesti se on nyt nimetty Little Monsteriksi. En ole kuitenkaan aivan satavarma asiasta, eikä tarvitsekaan, koska kutsun sitä edelleen jokatapauksessa vauvaksi. Silloin tällöin sanon kyllä myös Unto, kun se on hetkittäin niin Unton näköinen. Virallista kutsumanimeä en tiedä. Tässä oli nyt pikapäivitys kuulumisiin, postausta kuvittavat syksyiset kuvat n. kuukauden-parin takaa.

Pitkästä aikaa!

Moikka!

Viimeajat blogi on ollut tosi hiljainen. Tämä blogihan ei edelleenkään siihen aktiivisimpaan kastiin kuulu, mutta nyt ei olla kyllä pysytty edes siinä postaus kuussa-tahdissa. Kahden eri hevosblogin pyörittäminen on työlästä, ja tämä blogi on ollut se joka on jäänyt vähemmälle.

Mökölle ja kumppaneille kuuluu ihan hyvää, ja Möksykän luona ollaan viime postauksen jälkeen  käyty monia kertoja. Kulunut syksy on siis ollut kaikin puolin mukava, mutta myös koulun ja hevosten puolesta melko haastava. Nyt olemme joka tapauksessa taas täällä, ja yritän nyt kirjoitella tänne aktiivisemmin.

Tähän blogiin ei myöskään joulukalenteria tänä vuonna ole tulossa, mutta ajattelin tehdä muutaman erikoisemman postauksen joulukuun aikana, kulkekoon vaikka nimellä Joulun erikoinen. Ylläpitohevoseni Caron blogista  sen sijaan tulee oikea joulukalenteri löytymään. Mutta, eipä mulla tässä muuta, kuvituksena toimivat vajaa kuukausi sitten otetut juoksutuskuvat. Kuviin on myös taltioitu osapuilleen kaikki samalla kertaa otetut hurjat pomput.

Ponikuvia!

Moikkista!

Yli-innokkaana bloggaajana kirjoitan tähänkin blogiin postauksen vielä tänään. Mutta siis, yksi päivä otettiin Siljan kanssa kuvia Mököstä, varsasta ja Pokerista, joka on muuten noiden kahden kanssa samassa tarhassa. Kuvista saattaa muuten huomata, miten järkyttävästi varsa on kasvanut. Mutta, koska tämä on kuvapostaus, niin pääsette kohta katselemaan kuvia. Ennen sitä kuitenkin ilmoitan, että kuvat on otettu järkkärillä, mutta blogger pilasi niiden laadun. Taas. Kirjoittakaahan muuten kommentteihin erikoispostausehdotuksia!

1.

2.

3. 

4.

5.

6.

7. Jospa vähän maistaisin iskää...

8.

  P.S Löytyykö kuvasuosikkia?

Karina Drew, "Caro"

Moikka!

Eli siis kaikenlaista on tapahtunut sitten viimepostauksen! Minulle on tullut oma maailman ihanin ylläpitohevonen, lämppäritamma Caro. Ja Caroa varten olen siis perustanut uuden blogin, joka löytyy tästä. Tämän blogin pitämistä jatkan kuitenkin edelleen näin satunnaisesti.

Entä miten käy mökön? Entäs pikkuisen? No, niiden kanssa puuhastelut jatkuvat edelleen samalla tavalla kerran viikossa kuin aina ennenkin. Seuraavassa postauksessa näemme jälleen takuuvarmasti nuo poninpallerot. Tällä hetkellä selkeästi aktiivisempi blogi tulee varmasti olemaan tuo Caroblogi, eli jos etsii aktiivisempaa blogia, niin klikkaile itsesi lukijaksi.

 Mutta, Kauraturvan Kanssa ei siis ole muuttumassa tästä mihinkään. Alla on vielä pari Carokuvaa.

Kesäkuulumiset

Moikka!
Eli kesä on tähän asti sujunut hyvin. Olen ollut aika paljon reissussa, mutta tallilla on silti tullut käytyä tosi paljon. Mököilypäivät ovat kuitenkin harmillisesti jääneet osittain väliin. Mutta muutaman kerran olen nyt kesälomalla päässyt Mököä moikkaamaan.

Tallikerrat sujuvat yleensä aikalailla saman kaavan mukaan. Mennään Siljan kanssa tallille, haetaan harjapakki ja mennään Mökön tarhalle. Toinen harjaa ensin toisen kyljen, ja toinen silittelee varsaa. Sitten vaihdetaan ja toinen harjaa toisen kyljen. Ja paarmat kiusaa niin Mököä kuin hoitajiakin. Sitten sanotaan heipat, viedään harjapakki pois ja lähdetään kotiin.

Tämä postaus oli aika lyhyt, mutta postaus kumminkin. Ja tarkoitus oli sanoa että elossa ollaan.

(Melkein) kuin ilmetty isänsä...

                  * Tämän postauksen piti ilmestyä jo 2 viikkoa sitten, mutta julkaisu on jäänyt*

... Mökön varsa nimittäin!  Toissapostauksessa lupailin jotain kivaa tapahtuvan. Eli kuten ehkä joku teistä on huomannutkin, on Mökön liikutus, tai lähinnä liikuttamattomuus ollut viimeaikoina ihan naurettavan kevyttä. Ja tässä on teille syy. Mä olen halunnut kirjoittaa tänne hehkutuspostauksen jo silloin, kun Mökö ja Pokeri viime kesänä päästettiin samalle laitumelle. Kuitenkin mä olen malttanut odottaa.

Eli Mökö on siis varsonut 21.5. maailman suloisimman pikkuorin, jota ollaan käyty jo Siljan kanssa kurkistelemassa pari kertaa. Ensimmäisen kerran nähtiin varsa sitten 23.5. Onko kukaan muuten nähnyt mitään yhtä ylisöpöä kuin neljäkymmentä tai viisikymmentäsenttisen pikkuvarsan pukittelu? Minä nimittäin en ole.

Täyttä ponielämää

Kun aamulla herään, 

mä tuntee voin sen, 

tää on kaunis päivä,

 mä oon onnellinen. 

Sama mulle vaik satais,

taivas ois pilvinen,

tää on kaunis päivä, 

mä oon sopivasti onnellinen.

Nyt musta tuntuu, ettei voisi elämä enää paljon ihanampaa olla. Mulla on rakas pieni pulleroponi, Mökö. Mulla on kaikki mistä ponityttö voi vain haaveillä. En mä oikein osaa tätä tunnetta sanoin kuvailla. Mun elämä on täydellistä just tässä ja nyt. Ja se täydellinen elämä, se on täynnä hevosenkuvia.

 

Kevättä rinnassa

Moikkista vaan kaikille!

Huhtikuu! Nyt on enää muutama hassu viikko kesäloman alkuun, ja sitten tapahtuukin jotain kivaa. Toivottavasti. Tosiaan, en sitä kivaa ala sen erityisemmin avaamaan, mutta ehkäpä saatte siitä sitten jossain vaiheessa tietää. Kaikki aikanaan. Joka tapauksessa tämän postauksen ideana oli kertoa teille, että ollaan hengissä ja meille kuuluu hyvää. Mutta voisinpa samalla kertoa hiukan tämän maanantain mököilystä.

Elikkäs, lähdettiin tallille melko nopeasti koulun jälkeen, jo kolmen aikoja. Kun päästiin tallille, odotti meitä tarhassa ehkä hiukan kummallisen näköinen, mutta silti maailmankaikkeuden suloisin ilmestys. Eli siis klipattu Möksötin. No, käytiin sitten hakemassa poni tarhasta, ja lähdettiin harjaamaan siitä kamalimpia puruja sun muita irti.

 Kun oltiin harjattu poni, päätettiin maastakäsitellä sitä hetki käynnissä tallipihalla. Tehtiin siis tavallisia pysähdyksiä, peruutuksia, käyntiä, ja muuta vastaavaa. Mökö käyttäytyi hienosti, ja oli koko ajan ihanasti kuulolla ja yritteliäänä.Tässä on pari kuvaa viimekerralta, sekä sitä edeltäneeltä. Voi että kun toi on vaan niin ihana palleroinen!

Ohjasajaen

Moikkeliskoikkelis!

Elikkäs lyhyt info tähän alkuun. Olen nyt päättänyt hidastaa postaustahtia, ja panostaa 1-2 kunnolliseen postaukseen kuussa. Eli ne jotka etsivät aktiivisempaa blogia luettavaksi, voivat häippäistä täältä ainakin toistaiseksi. Näin toivottavasti korjaantuu myös kuvien laatu paremmaksi. Jos mun tarvitsee raahata vain kerran pari kuussa kamera tallille, ja ottaa silloin pari kuvaa ihan ajatuksella.

Mutta nyt siis Mököasioihin. Eli oltiin ohjasajamassa Mököä karkauspäivänä, eli neljä päivää sitten 29.2. Saatiin poikkeuksellisesti autokyyti tallille, kun Siljan vanhemmat oli menossa sinnepäin. Kun tultiin tallille, vein kamani satulahuoneeseen, ja otin samalla harjat ja ohjasajovermeet käytävälle, ennenkuin käytiin Siljan kanssa hakemassa poni tarhasta tallin puolelle hoidettavaksi ja varustettavaksi.

Hoidon ja varustuksen jälkeen lähdettiin pellolle ohjasajamaan. Minä ohjasajoin ensin jonkinaikaa käynnissä, ja sitten ravissa. Tultiin myös pari kertaa pienen ojan yli. Mökö hyppäsikin sen itseasiassa tosi isosti. Kun minä olin ajanut oman osuuteni päästin Siljan ohjiin. Niilläkin meni hyvin, vaikkakin Silja teki Mökön isompien pomppujen takia pari mahalaskua ojalla.=)

Kun oltiin ajettu pellolla, niin käytiin ihan lyhyet loppukäynnit toisella pellolla, ja käveltiin vielä hetki edellisellä pellolla. Sitten vain veimme Mökön talliin, riisuimme varusteet ja harjasimme. Sitten vain jälleen kerran poni takaisin tarhaan, omat tavarat mukaan ja kohti kotia. Poikettiin siis vielä antamassa Mökölle mun mukana tuoma porkkananpätkä, ja antamassa lähtöhalit.

                     Mitäs tykkäsitte tällä kertaa? Postausideoita saa laittaa!

Voihan poni!

Moi!

Tämänpäivän tallireissu sujui hyvin. Eli ensiksi lähdin hakemaan Mökön tarhasta. Talutin sen talliin harjaukseen, ja alettiin Siljan kanssa harjata sitä. Superharjauksen jälkeen laitettiin älyttömän söpö pinkki fleeceloimi selkään, pinkit suitset päähän, ja lähdettiin ulos taluttelemaan.

Tosiaan, otettiin samalla myös vähän yhteiskuvia. ulkona oli jo pimeä, mutta lumisateessa pienen salamavalon avustuksella kuvista tuli ainakin omasta mielestä ihan kivoja. Osassa kuvia laatu ei tosin päätä huimaa.Tänään ei tehtykään sitten muuta, vaan käytiin tallissa vaihtamassa loimi ja suitset pois. Sitten vain poni tarhaan. Mökökuvat c) Silja.

Kun oltiin saatu Mökö tarhaan, käytiin hakemassa Stigu käsittelyyn. Harjattiin ensin Stigua ja sitten Pokeria vähän aikaa.

Stigu ja poikamainen riimu=)

- Ansku

Stigu ja Pokeri

Moikkiskoikkis!

Eli 2.2.2016 varmistui tieto siitä, että saamme Siljan kanssa alkaa harjailemaan kahta Mökön tallilla asuvaa shettisoripoikaa, Stigua ja Pokeria. Pojat eivät välttämättä hirveästi postauksissa näy, koska niiden kanssa ei oikein paljon mitään saada ainakaan vielä tehdä. Ajattelin kuitenkin tehdä tämmöisen todella lyhykäisen tekstin siitäkin.


Nyt voitaisiin vaikka katsoa pari kuvaa. Stigu on siis musta, ja Pokeri kirjava herasilmä.

.


- Ansku

Haaste!

Moikkista!

Elikkä siis, pari vuotta sitten jokaisessa blogissa pyöri kaikenlaisia haasteita melkein kyllästymiseen asti, mutta mitä nykyään olen selannut, niin olen törmännyt vain muutamiin. Elikkä ajattelin nyt sitten kehittää itse tämmöisen haasteen. Säännöt ovat seuraavanlaiset:

1. Etsi suosikkikuvasi jokaisesta vuodenajasta.

2. Kerro, miksi juuri tämä on suosikkisi.

3. Etsi se kuva, josta pidät vähiten jokaisesta vuodenajasta.

4. Kas kummaa, kerro että miksi et pidä kuvasta.

5. Haasta 3 heppabloggaajaa. (Ei takaisin haastamista!)

Aloitellaan:


Suosikki kesäkuva:

Mökö maastoilemassa. Tämä kuva on suosikkini siksi, että siinä on vaan jotenkin niin ihana kesäinen tunnelma. Toi mun nallekarhu<3

Suosikki syyskuva:

Minä ja Mökö. Tämä on ihana koska mökön riimun väri sopii mun takkiin, ja tää on ainoita joissa mulla on järkevä ilme.

Suosikki talvikuva:

Tämä kuva oli vaikea valinta. Halusin tähän kuitenkin jonkin kuvan symppiksestä, ja tässä on ihana talvitunnelma.

Suosikki kevätkuva:

Tämä kuva on Elmeristä otettu viimevuoden maaliskuussa. Tykkään tästä sen takia niin paljon, että E höristää kerrankin korvia, ja tuo valo tulee niin kivasti.


 Inhokki kesäkuva:

Olevinaan nätti kuva, jossa ponin turpa menee puoliksi ja toi aurauskeppi häiritsee.


Inhokki syyskuva:

No niin. Ai että miksikö tämä on ärsyttävä? Tää laatu raivostuttaa mua! Muuten olis taas ollut kiva kuva, vielä riimu ja takki sävy-sävyyn!

Inhokki talvikuva:

 Huoh. Puhelimella otettu raivostuttavan huonolaatuinen kuva. Valotuskin ihan päin honkia. No, siihen puolustukseksi vaikka että kenttävalolla otettu.  Asento olis ollut kiva.

Inhokki kevätkuva:

 Tämä kuva olisi muuten aika kiva, mutta kun tuo varjo menee tyhmästi tuohon turvalle. Laadussakaan ei ole paljon kehumista.


          Haastan:

• Vivekan
• Kertun
• Saran  

Tässäpä tämä nyt oli. Kommenttia saa aina laittaa!